Kovasti olen yrittänyt!! Nalle-kerät ja 2,75 bambupuikot ovat seilanneet pitkin poikin Välimerta, lentäneet Thaimaahan ja takaisin, autoilleet tuhansia kilometrejä ympäri eteläistä Suomenniemeä, viimein Mallorcan auringon alla sain toisen varren puikoille. Sinnikkäästi kotiin palattua jatkoin loppuu asti, vaikken tiedäkään mitään puisevampaa: ohuet, mustat ja vielä kokoa 48 - epätoivoa kolminkertaisesti!
Syystäkin ylpeänä kannan hillokellarin hyllyille toiset tekeleeni. 72 s, 120 g. Jouste jatkuu lavan päällä, koska toive oli napakasti istuvista, pikkukengistä tursuamattomista sukista. Mies tykkää, kovasti. Niin että kai niitä sitten kannatti vähän
.
6 kommenttia:
Minkä tahansa mustan tekeminen on ihan hirveetä. Vielä ton kokoiset sukat, niin pitäis laskee ainakin kahdeks ellei kolmeks pariks. :)
Kiitos myötätunosta Miukkuli!! :oD
Musta on tosiaankin inha väri neulottavaksi. Jos vielä toiset haluaa, teen oranssit, takuulla!! ;o)
Inha väri se on neuloa, varsinkin yksin. Ja joustinta on paha tehdä mustalla.
Kiitos Mysterious Knitter!
Juu, inhaa joustetta tehdessä. Onneksi useimmiten tuntee sormissaan sitten pari kerrosta myöhemmin, että nurjaa on väärässä paikassa!
Täällä on kohtalotoveri. Vielä ohuempaa lankaa ja koko vain 43... Ihan kiusallani tein pienen iloisenharmaan raidan varteen. Edellisiin sukkiinsa tein oranssit kärkikavennukset ;)
Kiitos Susu! :o)
Hih, samaa suunnittelin, kirkuva raita edes toisen sukan kärkeen, sinnehän se jää kenkään piiloon ja ilahduttaisi vain käyttäjää - ja varsinkin kutojaa. No, tylsyys voitti kuitenkin... ;o)
Lähetä kommentti